maanantai 25. heinäkuuta 2011

Pienen tytön mekko

Kummityttömme täytti 2-vuotta ja varsinaisen lahjan, eli lelun, jonka kivuuden päälle aikuisena en lainkaan ymmärrä, annoimme hänelle lahjaksi lahjan, jonka päälle aikuisena ymmärrän, eli itsetehtyä ja söpöä, suloisen mekon.

"Tilkkumekko"
Ohje: Hanna Välitalo, "Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua" -kirjasta
Materiaalit: Vanha lakana, Marimekon kangasta, itse painettua ja värjättyä lakanakangasta, pitsinpätkät ja 2 nappia
Huom: Ohje ei mielestäni ollut kovin hyvä, ihana kyllä, mutta ei toteutuksen kannalta järkevä, esimerkiksi ompelujärjestyksessä oli paljon järkeistämistä. Kavensin mekkoa hieman yläosasta ja pienensin käsiä varten tehtyjä koloja. Jos tekisin mekon uudelleen tekisin ehkä olkaimista hiukan pidemät ja käsikoloista vieläkin pienemmät. 

Pääosassa olevan kukkakankaan hamstrasin mökiltä matonkudelaatikosta. Ei ehkä kestävintä mahdollista, mutta kestää sen ajan kuin kestää. Helman pitsi on vain etupuolella, koska pitsiä sattui olemaan juuri sen mittainen pala.

Helmaan tein kaksi laskosta yhden sijaan, koska mekko näytti hitusen liian isolta saajalleen. Olisi ehkä voinut olla tekemättäkin,  mutta on niin vaikea arvioida lasten kokoja, kun ei itsellä ole mihin mallailla.
Etualalla itse kasvatettuja kesäkukkia.

torstai 14. heinäkuuta 2011

Sadepäivä

Olin mökillä poimimassa mustikoita, mutta ihan kokoaikaa ei voinut metsässä viettää, kun tälle kesälle melko harvinainen sade yllätti. Tai ainakin harvinaista sade on ollut Helsingissä, mökillä ei ehkä niinkään.

Kun ei päässyt metsään, askartelin ajankuluksi tällaisia:


Pieniä rintarosseja tai vastaavia. Materiaalina matonkudepinosta löytyneitä iloisen värisiä 70-luvun lakanoita ja  nappirasiasta löytyneitä kangaspäällysteisiä nappeja. Taakse hakaneula tai vastaava ja piristyy asu kuin asu...

Esimerkiksi näin:

Pellavamekko piristettynä rintarossilla. Mekko on ommeltu jonkun viime kesäisen Modan kaavoilla Raijan aitan keltaisesta pellavasta.

Ja nuo rintarossit sopivat myös hyvin esim. pakettien somisteiksi.

Ja onneksi niitä mustikoitakin sateista huolimatta kerkisi kerätä, 15 kg. Niitä kannattaakin nyt kerätä, koska ainakin meidän mökin lähimetsästä niitä löytyi niin paljon kuin vaan kerätä jaksoi.


sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Taas on leivottu... paljon, osa 3/3

Työpaikan neukkarissa tarjoamieni kakkukestien lisäksi järjestin omassa kodissani pienelle joukolle, pääosin sille nuorimmasta päästä olevalle, pienet kekkerit. Pink -skumpan lisäksi tarjolla oli hartaudella väkerrettyjä cocktail-paloja, makeita ja suolaisia.

Minitartaletteja, marjaisia ja suklaisia, macaroneja ja marenkeja...

Macaronit tein ihan samalla ohjeella kuin aikaisemminkin, mutta lisäsin vihreään taikinaan aivan hienoksi silputtua minttua ja valkoisten taikinaan vaniljajauhetta. Ja mielestäni nämä lisäykset kannattivat. Marengit ovat pavlovan ylijäämää (sellaisenkin tein tällä viikolla).

Suklaatartaletit (Glorian ruoka&viini 3/2011)

pohjat:
75 g voita
1,5 dl erikoisvehnäjauhoja
0,5 dl maissitärkkelystä
vajaa 0,5 dl kaakaojauhetta
0,75 dl tomusokeria
ripaus suolaa
1 kananmuna

Sekoita jauhot, maissitärkkelys, kaakaojauhe, tomusokeri ja suola keskenään. Lisää kuutioitu voi ja nypi murumaiseksi. Lisää kananmuna ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Muotoile taikinasta pallo ja laita se jääkaappiin vähintään tunniksi.
 Ota taikinasta palasia ja painele vuokien pohjille ja reunoille. Käytin tässäkin pienikoloista muffinssivuokaa. Laita vuuat hetkeksi jääkaappiin. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Paista pohjia 8-15 min (kunnes näyttää, että pohjat irtoavat vuokien reunoista). Jäähdytä ja irrota pohjat vuuistaan.

täyte:
150 g tummaa suklaata
1,5 dl kuohukermaa
0,5 rkl juoksevaa hunajaa
0,5 dl rouhittuja pakastekuivattuja mansikoita
Rouhi suklaa. Kuumenna kerma ja hunaja kattilassa lähes kiehuvaksi. Kaada suklaarouheen päälle. Sekoita tasaiseksi ja kiiltäväksi. Lisää rouhitut mansikat. 
Täytä pohjat suklaaseoksella ja tasoita pinnat veitsellä.

pinnalle:
2tl tuoretta rosmariinia
0,5 rkl suolakiteitä
Pienennä rosmariini pieneksi silpuksi ja sekoita suoran kanssa. Ripottele rosmariinisuola leivosten pinnalle niiden hiukan jo jähmetyttyä.

Näitä tosiaan tein ensimmäistä kertaa ja hyvin tuntuivat maistuvan. Alkuperäisessä ohjeessa suositeltiin Valrhonan suklaan käyttöä ja varmasti sillä olisi ollut vaikutusta makuun. Itse käytin nyt ihan tavallista Fazerin leivontasuklaata. Puolet sitä tosi tummaa ja puolet sitä tavallisen tummaa. Mutta varmasti olisivat olleet vieläkin parempia tuosta kalliista ja ihanasta Valrhonan suklaasta tehtyinä. Rosmariinisuolassa olisi rosmariinin määrä voinut olla hiukan suurempi ja sitä olisi voinut ehkä ripotella leivosten päälle hiukan runsaammin. Nyt en ainakaan itse omasta leivoksestani juurikaan maistanut rosmariinia.


Minitartaletit, marjaisat (ohje juhlavat cocktail-palat kurssilta)

pohjat:
125 g voita
1,5 dl sokeria
1 muna
2,5 dl jauhoja
1tl leivinjauhetta
2 tl vaniljajauhetta
(tai valmis murotaikina)

Sekoita rasva ja sokeri huolelliseksi vaaleaksi "vaahdoksi" keskenään. Lisää kananmuna koko ajan vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää taikinaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin vähintään tunniksi.
Ota taikinasta pala ja painele se huolellisesti pieniin vuokiin. Itse käytin erittäin pienikoloista muffinsivuokaa. Laita vuuat vielä jääkaappiin hetkeksi. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Pistele haarukalla vuokien pohjalla olevaan taikinaan reikiä ennen paistamista. Paista uunin alatasolla noin 5-10 minuuttia. Irrota pohjat vuuistaan, kun ne ovat jäähtyneet.

täyte ja koristelu:
1 dl kuohukermaa
50 g appelsiinituorejuustoa
50 g valkosuklaata
marjoja tai hedelmiä koristeluun

Sulata valkosuklaa. Vatkaa kerma vaahdoksi. Notkista tuorejuustoa sekoittamalla sitä hetki. Yhdistä aineet  ja sekoita tasaiseksi. Laita seos pursotin pussiin ja hetkeksi jääkaappiin. Pursota vaahtoa pohjille ja koristele marjoilla tai hedelmillä.

Marjaisia minitartaletteja olen tehnyt useammankin kerran jo ja ne kuuluvat ehdottomiin suosikkeihini. Tosin ehkä taikinan suhteen voisi harkita jotain kehitystyötä. Esim. ensikertaa kokeilussa olleiden suklaatartalettien taikina toimi huomattavasti paremmin. Toisaalta se ei ollut lainkaan samalla tavalla makea kuin noiden marjaisten pohja.

Suolaiset palat: minikokoiset meetvurstijuustoleivät, Shepherd's pie:t ja uudet potut uunissa paahdettuina.

Meetvurstileivissä ei ole mitään erityistä. Ne on koottu itse leipomieni pienten ruisnappien päälle ja tekivät hyvin kauppansa. Juustona käytin mustaleimaista emmentalia.

Uudet potut on tehty Sillä Sipuli -blogin ohjeella, jota olen itsekin soveltanut aikaisemmin mm. Victorian ja Danielin häästudion tarjoiluissa. Tälläkin kertaa käytin kalana savusiikaa. Tällä kertaa jaksoin myös väkertää nuo friteeratut nokkoset. Ja smetanan sijaan käytin ranskankermaa täytteessä.

Friteerattuja nokkosen lehtiä.

Nokkosen lehdet friteerataan 140 asteisessa rypsiöljyssä. valutetaan ylimääräiset öljyt talouspaperilla. Lopputulos oli rapsakka ja läpikuultava, kaunis koriste. Maku ei oikein minuun iskenyt. Lähinnä maistui siis öljylle. Ja ehkä omaa silmääni miellytti ne aikaisemmin tekemäni tillillä koristellut enempi. Tosin ehkä tähän olisi voinut vaikuttaa poimimalla vähän pienempi nokkosen lehtiä.

Shepherd's pie:den ohje on (taas) Glorian ruoka&viini -lehdestä, mutta itse tutustuin siihen työväenopiston "englantilainen teehetki" -kurssilla. Aikaisemmin olen tehnyt piirakan aina isona, mutta hyvin toimi tällaisina pienempikokoisinakin. 

Shepherd's pie:t

pohjat + kannet
2 dl perunahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 dl maissijauhoja
1 dl parmesanraastetta
100 g voita
1 dl vettä
Sekoita aineet nopeasti tasaiseksi. Nosta taikina kylmään.

täyte
300 g karitsan jauhelihaa
1 valkosipulin kynsi
1 pieni sipuli
1 porkkana
2 rkl öljyä
2 rkl tomaattipyrettä
1 dl punaviiniä
2 tl worchesterkastiketta
2 rkl tuoretta timjamia
2 rkl tuoretta rosmariinia
1 tl suolaa

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Raasta porkkana. Hienonna yrtit. Kuumenna paistinpannussa öljy, lisää sipulisilput ja jauheliha. Paista hetki ja lisää sitten raastettu porkkana, tomaattipyre ja punaviini. Mausta seos worchester-kastikkeella, yrteillä ja suolalla. Anna hautua miedolla lämmöllä noin 10 min.
Painele taikinaa vuokien pohjalle ja reunoille huolellisesti. Lisää täyte. Jätä noin 1/3 taikinasta ja muotoile siitä kannet piiraille joko kaulimalla tai painelemalla. Peitä täyte taikinakansilla ja katso, että se kiinnittyy pohjien reunoihin. Pistele reikiä kansitaikinaan. Paista 225 asteessa 12-15 minuuttia. Tarjoile lämpiminä.

Itse pidän näiden mausta ja erityisesti nämä sopivat mielestäni syksyisiksi iltapaloiksi. Ehkä ei ihan nappivalinta cocktail-paloiksi. Vaikka hyvin tulivat nämäkin syötyä.

Ylijääneesta punaviinista mieheni teki sangrian sekoittamalla punaviinin kanssa jääteetä, kivennäisvettä ja sokeria sekä lisäämällä kasoittain hedelmiä.

Läksiäiskekkerit olivat oikein onnistuneet vaikka välillä meinasi paniikki syntyä ajatuksesta, että olen kutsunut työkavereitani omaan kotiini, siitä ehdinkö toteuttaa kaikki suunnitelmani ruuan suhteen ja viihtyvätkö ihmiset. Kaikki huolet olivat kutakuinkin turhia.

perjantai 1. heinäkuuta 2011

Taas on leivottu... paljon, osa 2/3

Kaksi muuta läksiäiskahveilla tarjoamaani kakkua olivat mansikka- ja mustikkatartaletit. Molemmat kakut tein (jälleen) Glorian ruoka&viinilehdessä olleen mintulla ja limellä maustetun mustikkatortun ohjetta mukaillen (G r&v 5/2009). Ohje kuuluu niihin, jotka ovat takuuvarmoja, kuten jokunen kirjoitus sitten esittelemäni pavlovakin. Melkein kaikki pitävät näistä, koska kakut ovat makeita tuntumatta raskailta. Vaikka rasvan määrässä nyt ei tosiaankaan ole säästelty.


Mintulla ja limellä maustettu mustikkatartaletti

pohja: 
noin 2,5 dl erikoisvehnäjauhoja
2 rkl sokeria
0,25 tl suolaa
120 g kylmää voita
2 rkl kylmää vettä
2 rkl hienonnettua tuoretta minttua

Sekoita venhäjauhot, sokeri ja suola. Kuutioi voi. Nypi voi ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää vesi ja minttu ja sekoita nopeasti. Muotoile taikina palloksi ja pistä jääkaappiin vähintään tunniksi tuorekelmuun käärittynä. 
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Nosta taikina jauhotetulle alustalle ja kauli se ohueksi (noin 3 mm) levyksi ja nosta kaulimen avulla piirakka vuokaan. Siisti reunat veitsellä. Taikinan voi myös hätätilassa painella vuokaan ja lopputulos on sama pienemmällä säätämisellä...
Peitä taikina foliolla ja laita folion päälle painoksi esim. kuivattuja herneitä tai tähän tarkoitukseen valmistettuja painoja. Paista uunissa noin 20 minuuttia. Poista folio ja herneet ja anna jäähtyä.

lime-kermatäyte:
1 prk ranskankermaa (rasvaista)
2 dl kuohukermaa
0,5 dl ruokotomusokeria
1 limen raastettukuori
1 limen mehu

Vaahdota kerma vaahdoksi. Vaahdota tämän jälkeen ranskankerma vatkaamalla sitä sähkövatkaimella noin 3-4 minuuttia. Yhdistä vaahdot ja mausta tomusokerilla ja limen kuorella ja mehulla. Levitä täyte taikinapohjalle.

koristelu:
Tuoreita mustikoita (pensas tai niitä tavallisia)
1,5 dl vettä
1,5 dl hyytelösokeria (multi, mutta tavallinenkin käy, jos ei kamalasti valuta sitä kermalle)
tuoretta minttua 

Kuumenna vesi ja sokeri pakkauksen ohjeen mukaan. Ripottele mustikat kermaseoksen päälle. Sivele mustikoiden pintaan hyytelösokeriseosta esim. pullasudilla tai lusikallakin onnistuu. Koristele mintun lehdillä.

Mansikkatartaletti oli aivan vastaava kuin mustikka, mutta koristeena mansikoita. Alunperin suunnittelin, että olisin mansikkaversiossa maustanut kermaseoksen sitruunalla limen sijaan, mutta sitruunalle oli ehtinyt käydä huonosti, joten limeä tuli tähänkin.

Mansikkatartaletti